Alkuperäinen teksti STCA:n "Looking at The American Staffordshire Terrier" (Illustrated Standard).
Punaisella tekstillä rotumääritelmässä olevat kohdat.
ETURAAJAT

YLEISVAIKUTELMA: Suorat, luut vahvat ja pyöreät.
VÄLIKÄMMENET: Pystyt, eivät lainkaan taipuneet.
Eturaajat ovat suorat, ja ne lähtevät lavoista, jotka ovat lähellä kylkiä. Luiden tulee olla hyvän kokoiset eivätkä ne saa koskaan vaikuttaa huterilta. Jälleen, kuten koonkin kohdalla, tulee löytää tasapaino, joka takaa ketteryyden. Jalat eivät saa olla myöskään liian raskasluiset. Välikämmen on pysty ja vahva. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita terrierin etuosaa. Välikämmenessä voi, ja tuleekin olla hieman viistoutta, mutta perusilmeeltään se on suora. Välikämmenet eivät saa olla heikot. Viittaus siihen, että etuosa ei saa olla taipunut, on tehty nimenomaan estämään ns. ranskalainen- tai bulldog-etuosa, jossa jalat ovat itse asiassa kierot ja varpaat osoittavat ulospäin. Kyynärpäät tai välikämmenet eivät saa olla löysät tai kiertyneet. Varpaat osoittavat eteenpäin, eivät sisään- tai ulospäin.

LAVAT: Voimakkaat ja lihaksikkaat, lapaluut leveät ja viistot.
Vahvat ja lihaksikkaat lavat, jotka ovat sopivan leveät ja viistot, kertovat koirasta, joka on ennemminkin kohtalaisesti tai hyvin kulmautunut, eikä niinkään terrierimäisen jyrkkä etuosastaan. Olkavarren tulee olla hyvän pituinen, jotta jalat eivät näytä olevan liikaa rungon edessä. Vaikka lavat ovat lihaksikkaat, niin ne eivät saa näyttää pullistelevilta tai muhkuraisilta, ja niiden tulee olla suunnilleen yhtä leveät kuin takaosa ylhäältä katsottuna. Kaula asettuu korkealle suhteellisen hyvin kulmautuneiden lapojen päälle, jotta pään asento on valpas, se ei saa jäädä liian suorista lavoista johtuen eteen.
TAKARAAJAT

YLEISVAIKUTELMA: Hyvin lihaksikkaat, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset.
KINTEREET: Matalat.
Takaraajoissa on hyvin kehittyneet lihakset pakaroissa, reisissä ja säärissä. Erityisesti reisien tulee olla hyvin kehittyneet sisäpuolelta, jalkojen välistä. Kintereet ovat matalat ja samansuuntaiset, kääntymättä ulos- tai sisäänpäin. Jalat eivät saa olla pihtikinttuiset tai länkisääriset, polvet eivät saa kääntyä ulospäin. Polven tulee olla hyvin kulmautunut ja matalalla. Polven ja kintereen kulmausten tulee olla hyvät, mutta sääriluut eivät ole erityisen pitkät. Kun kinner on kohtisuorassa maahan nähden, ei takajalkojen tulisi asettua kovin kauas koiran taakse, ja jalkojen tulisi olla kohtuullisen pitkät. Lapojen ja lantion kulmausten tulee olla tasapainossa.

KÄPÄLÄT
KÄPÄLÄT: Keskikokoiset, hyvin kaareutuneet ja tiiviit.
Käpälät, jotka vaikuttavat liian suurilta, liian pieniltä, tai liian matalilta, todennäköisesti myös ovat sitä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että käpälät eivät saa olla erityisesti suuremmat tai pienemmät kuin koiran jalkojen luut. Varpaat eivät saa harittaa.
LIIKKEET
LIIKKEET: Joustavat, eivät rullaavat tai peitsaavat.
Tämä on rotumääritelmässä ainoa viittaus liikkeisiin, ja tämä kohdan ymmärtämisessä on usein vaikeuksia. Koska kyseessä on kuitenkin melko ”normaalirakenteinen” peruskoira, sen pitäisi myös liikkua ”normaalia” koiran liikkumista. Toisin sanoen, koiran tulee liikkua urheilullisesti. Hitaalla vauhdilla liikuttaessa askelet ovat harvemmat, ja nopeuden kasvaessa jalat pyrkivät lähentymään toisiaan vartalon alle keskilinjalle. Tämä on aina tapa, jolla koira voi liikkua rotumääritelmässä kuvatulla tavalla ilman, että se rullaa vartaloaan. Koiran tulee ravata, ei peitsata.
Askelpituus on kohtalaisen hyvä, ja takajalat työntävät koiraa vahvasti eteenpäin. Hyvin kaareutuvat tassut, kohtalaiset kulmaukset, voimakkaat lihakset sekä yleinen fyysinen kunto saa aikaan joustavan askelluksen. Kaikki koiran normaalia liikkumista koskevat kriteerit pätevät. Koira ei saa kauhoa, varpaat eivät saa osoittaa ulospäin, astua ristiin, kiemurrella jne. Etu- ja takajalkojen askelvälin tulisi olla suunnilleen sama, ja jälkien tulisi olla ennemmin kahdessa rivissä, kuin kolmessa tai neljässä. Viittaus joustavaan käyntiin ei tarkoita ainoastaan urheilullisuutta, vaan myös mielentilaa. Koiran askelluksen tulee vaikuttaa kevyeltä ja valmiilta kaikkeen, mitä tapahtuu. Se ei saisi koskaan laahustaa tai liikkua vaisusti tai innottomasti.