Mallu kirjoitti:
Juu olen kyllä sisälukutaitoinen
Mietin vaan kun tuossa esim. tämän triidin alussa olevat ohjeet poikkeusluvalle on jo aiemmin osoittautuneetkin lähinnä suosituksiksi eikä edellytyksiksi, niin eikö niitä voisi korjata selkeästi tuohonkin mitkä ne kriteerit nyt sitten loppujen lopuksi ovat??
Kyllä nuo alkupuolella aihetta olevat ohjeet ovat ihan päteviä. Jos ei kaikkia kohtia täytä, voi toki aina poikkeuslupaa anoa. Jalostustoimikunta käsittelee anomukset aina tapauskohtaisesti.
Aiemmin on yhden kerran joustettu kyynärissä, koska kyynäriä ei meillä pevisassakaan ole. Suositus silti on, että vain kyynäriltään terveitä käytettäisiin.
Yhden kerran on joustettu uroksen iässä ja näyttelytuloksissa, silloin taas oli poikkeuslupaa tarvitseva narttu varustettu niin ylivoimaisilla näyttelytuloksilla keneen tahansa verrattuna, poikkeuslupa oli myös hyvin perusteltu kasvattajan taholta ja poikkeuslupa-anomuksesta kävi ilmi, että poikkeuslupaa anova kasvattaja todellakin tunsi sekä nartun, että uroksen suvut niin perinpohjin kuin se suinkin on mahdollista ja tiesi mitä oli tekemässä. Kyseessä kokenut kasvattaja, jolla tietotaitoa varmasti enemmän kuin jalostustoimikunnan jäsenillä yhteensä.
Tärkeintä kun poikkeuslupaa lähtee anomaan, on tutkia huolella KENNELLIITON sivut ja katsoa mitä siellä sanotaan poikkeuslupien anomisesta juuri tällä hetkellä. Sitten anomusta kirjoittamaan KENNELLIITON ohjeiden mukaan. Jos kyseessä poikkeuslupa pevisan takia, tarvitaan rotujärjestön lausunto. Siis anomus toimitetaan amstaffiyhdistyksen jalostustoimikunnalle täydellisenä perusteluineen ja toimikunta antaa siitä lausunnon, joka toimitetaan SBTYn hallitukselle ja takaisin anojalle. Sen jälkeen anoja voi toimittaa poikkeulupa-anomuksen kennelliiton jalostustieteelliselle toimikunnalle varustettuna rotujärjestön (käytännössä rotuyhdistyksen) lausunnolla.
Jalostustoimikunta on olemassa auttaakseen jäsenistöä, ei hankaloittaakseen asioita, kuten toisinaan saa tuntea. Jos kasvattajalla on hyvät perustelut poikkeusluvalleen, ei jalostustoimikunnalla ole mitään syytä olla puoltoa antamatta.
Poikkeuslupa-anomukseen kasvattaja laittaa yhdistelmän, jota suunnittelee. Kasvattaja voi myös tehdä jalostustiedustelun, jos ei omaa riittävää tietotaitoa itse. Vaikkei kasvattaja tekisikään jalostustiedustelua, voi jalostustoimikunta kertoa kasvattajalle, jos jalostustoimikunnalla on tiedossa jotain asioita yhdistelmään liittyen, jotka kasvattajan olisi hyvä tietää.
Summa summarum. Kasvattaja päättää hakea poikkeuslupaa. Kasvattaja kantaa kaiken vastuun yhdistelmästään. Jalostustoimikunnan tehtävä on kertoa mielipiteensä ja auttaa kasvattajaa kasvatustyössä.
Kennelliiton kannanotto oli muutaman poikkeusluvan jälkeen, että jokaista poikkeuslupa-anomusta ei tulisi puoltaa. Mutta jos jalostustoimikunnalle tulee vain asiallisia poikkeuslupa-anomuksia, ei niitä oikein voi puoltamattakaan olla. Kennelliitto kun oli sitä mieltä, että onko pevisamme liian tiukka, jos kovin paljon poikkeuslupa-anomuksia tulee työn alle.
Minun mielipiteeni on se, että poikkeuslupajärjestelmä voi olla hyvinkin toimiva. Meillä oli aiemmin rajaton pevisa, joka ei toiminut. Eli kasvattajat eivät vapaaehtoisesti yhdistäneet D-lonkkaiseen A/B-lonkkaista, vaikka se on ollut suositus koko pevisan olemassaolon ajan. Nyt meillä on poikkeuslupaohjeistus, jolla saavutamme sen, että D-lonkkaista on mahdollisuus käyttää, kunhan toinen osapuoli on samasta viasta vapaa eli A tai B.
Lonkat eivät ole missään nimessä ainoa jalostettava asia, mutta lonkat on ainoa asia missä meillä on raja-arvot. Kaikki muut terveys-, ulkonäkö- ja luonneasiat ovat edelleen kasvattajien omalla vastuulla! Se että jalostustoimikunta ottaa kantaa vain lonkkiin, ei tarkoita sitä, että muut asiat eivät olisi yhtä tärkeitä, jopa tärkeämpiä.
Voimme laatia jalostusohjesäännön eli laittaa suositukset asiaan jos toiseenkin. Kyseessä aina silti vain suositukset. Jos mitään etua tai sanktioita ei saa siitä noudattaako vai eikö noudata ohjeistusta, on ohjeistus turha. Idea esim. A- ja B- pentulistoista on ihan kehittelykelpoinen. A-listalle pentueet joiden vanhemmat täyttävät jalostusohjesäännön (esim. jalostustarkastettu, nlystä ERI, terveystutkittu ja tulokset pevisan rajoissa, luonnetestattu) ja B-listalle muut.